Suomen kontrabassoklubi ry.

Kontrabassoklubin historiaa


Kontrabassoklubin perustaminen

Suomen kontrabassoklubi perustettiin 23.5.1976, jolloin 26 kontrabasistia kokoontui Hotelli Haagan tiloihin Helsinkiin yhdistyksen perustamiskokoukseen. Esikuvana kontrabasistien omalle yhdistykselle oli Suomen käyrätorviklubi, joka oli perustettu muutamaa vuotta aiemmin ja joka oli jo ehtinyt osoittaa soittajia kokoavan ja innoittavan vaikutuksensa. Cornisteilla oli keskushahmonaan professori Holger Fransman, jonka oppilaiden ympärille yhdistys perustamisvaiheessa rakentui, ja vastaava hahmo kontrabasistien keskuudessa oli dir.mus. Oiva Nummelin, jota kutsutaan Suomen kontrabassonsoiton isäksi. Nummelin valittiinkin heti perustamiskokouksessa kontrabassoklubin kunniajäseneksi. Kontrabassoklubin ensimmäisenä puheenjohtajana vuosina 1976–1981 toimi Jorma Katrama.

Perustamiskokouksessa käsiteltiin myös ajatusta oman nuottikirjaston perustamisesta jäsenten käyttöön. Nuotiston toiminta-ajatuksena oli alusta alkaen säestysmateriaalin ja kamarimusiikin kerääminen ja välittäminen.

perustajat
Juha Monosen arkistoista löytyi perustamiskokouksessa otettu potretti:
Edessä Oiva Nummelin
Vasemmalta: Pauli Tammiaho, Jussi Javas, Olli-Pekka Vasama, Ilmari Ahia, Helena Ahonen, Jorma Katrama, Matti Kuoppamäki, Juha Ertamo, Mikko Rautanen, Juha Noenkivi, Juha Mononen, Teppo Hauta-aho, Matti Jaro, Ari Hakulinen, Timo Lehtonen, Risto Ojantakanen, Tapio Salo, Aimo Mansnerus, Risto Mikkola, Markku Lindfors
Ilmeisesti samasta tilaisuudesta on myös tämä värikuva:
perustajat

Yhdistyksen alkutaipaleella lähes kaikki kokoukset ja tapahtumat pidettiin Helsingissä. Kevät- ja syyskokousten yhteyteen järjestettiin kontrabassokonsertti, matinea tai esitelmä. Perinteen käynnisti Hallituskvartetti, jonka ensimmäisessä kokoonpanossa soittivat Peter Grans, Risto Mikkola, Jiri Parviainen ja Erkki Tuura. Joskus paikalla oli luennoitsijoita kertomassa kontrabassonsoittajaa koskettavista asioista, kuten soittimen huollosta, sointumerkeistä soittamisesta tai improvisoinnista.

Oma lehti

1980-luvun alussa kontrabassoklubi koki monia uudistuksia. Vuonna 1982 yhdistys alkoi julkaista omaa lehteä, jonka nimeksi tuli Basisti. Lehti lmestyi neljä kertaa vuodessa aina vuoteen 1988 asti, josta alkaen lehteä tehtiin vuosittain vain kaksi numeroa. Vuonna 1996 lehden nimeksi tuli Kontra-C, ja nykyisin lehti ilmestyy taas neljästi vuodessa.

Maakuntakonserttien järjestäminen

Samoihin aikoihin alettiin myös pyrkiä pois toiminnan pääkaupunkikeskeisyydestä. 1980-luvun aikana kokouksia alettiinkin järjestää myös muilla paikkakunnilla. Värikkäitä kontrabassotapahtumia pidettiin ainakin Tampereella, Turussa, Porissa ja Jyväskylässä. Vuonna 1984 bassoklubin jäsenmäärä nousi yli sadan ja on sittemmin vakiintunut 150–200 jäseneen.

Vuillaume-kontrabasso

Vuosina 1985–1990 kontrabassoklubilla oli hallinnassaan OKO:n Taidesäätiön omistama J.B. Vuillaumen rakentama kontrabasso, jota bassoklubi hakemusten perusteella antoi suomalaisten kontrabasistien käyttöön 1–2 vuodeksi kerrallaan.

Vuoden basistin nimeäminen

Vuonna 1987 käynnistettiin perinne vuoden basistin valitsemisesta. Ensimmäiseksi vuoden basistiksi valittiin Esko Laine, joka oli saanut vakituisen kiinnityksen Berliinin Filharmonikoihin.

Kilpailut

Vuonna 1994 kontrabassoklubi järjesti Hyvinkäällä kilpailun alle 15-vuotiaille kontrabasisteille. Vuonna 2002 järjestettiin yhteistyössä Jyväskylän Suomalaisen konservatorion kanssa pikkubassokilpailu Jyväskylässä. Nuorille kontrabasisteille suunnatut kilpailut herättivät heti mielenkiintoa, ja kilpailuja on sen jälkeen järjestetty noin viiden vuoden välein.